Blogissamme vierailee Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori Aino Tormulainen. Hän on toiminut hankkeen Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -projektipäällikkönä.
Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -hankkeen kyselyyn vastaajien joukko teki näkyväksi sateenkaarevan nuoruuden olemassaolon myös meidän maakunnassamme.
Kyselyyn vastanneista maakunnan nuorista lähes neljännes sateenkaarevia
Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -hankkeessa selvitettiin 13–28-vuotiaiden maakunnan nuorten hyvinvointia ja kokemuksia palveluista sekä kerättiin nuorilta kehittämisehdotuksia. Tietoa koottiin kaikkia nuorten parissa toimivia järjestöjä, maakunnan kuntia, hyvinvointialue Siun sotea ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittoa varten. Syksyllä toteutetun kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 1 923. 13–18-vuotiaita (synt. 2005–2011) vastaajia oli 1 586, mikä tarkoittaa 16 % tästä ikäluokasta maakunnassa. Vuoden 2022 väestötietojen mukaan 13–18-vuotiaita on Pohjois-Karjalassa 9 874 (nuorisotilastot.fi).
Yli 300 sateenkaarevaa nuorta vastasi kyselyyn – kiitos kaikille teille!
Kyselyssä esitettiin kysymys ”Koetko kuuluvasi vähemmistöön seuraavien asioiden suhteen?”, ja vastausvaihtoehtoihin kuuluivat seksuaalinen suuntautuminen (esim. homo, bi, lesbo) ja sukupuoli-identiteetti (esim. transihminen). Näiden osalta suodatettu kokonaisaineisto oli 1 857 vastaajaa. Vastanneista vajaa neljännes kokee kuuluvansa seksuaalisen suuntautumisen (21,3 %) ja/tai sukupuoli-identiteetin (5,9 %) osalta vähemmistöön. Lisäksi sateenkaarinuorten vastaajamäärää voidaan tarkastella taustakysymyksen avulla, jossa kokonaisaineistossa (1 923) sukupuolekseen muu on ilmoittanut 3 % ja en halua kertoa 3 %.
Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön itsensä identifioineita vastaajia oli kaikissa kyselyn ikäryhmissä. Eniten sateenkaarinuoria oli 2005–2008 syntyneissä eli 15–18-vuotiaissa vastaajissa. Sateenkaarevista vastaajista valtaosa on peruskoulussa (29 %), ammattioppilaitoksessa (25 %) ja lukiossa (28 %). Sateenkaarinuorten määrä Pohjois-Karjalassa on valtakunnallisella tasolla, mikä selviää, kun tuloksia verrataan THL:n kouluterveyskyselyn tuloksiin.
Sateenkaarinuoria maakunnassa tasaisesti
Kyselyyn saatiin vastauksia kaikista maakunnan kunnista ja jokaisesta kunnasta oli myös sateenkaarinuoria vastaajina. Vastaajamäärät kuntatasolla vaihtelevat viidestä 170 sateenkaarevaan vastaajaan per kunta, joten kuntakohtaisesti pienten määrien vuoksi tuloksia ei raportoida anonymiteetin vuoksi. Seutukunnallisesti vertailtaessa sateenkaarinuoria on alueiden kokonaisvastaajamääriin suhteutettuna hyvin samanlaisia määriä, noin 20 % vastaajista per alue. Poikkeuksena läntinen alue (Polvijärvi, Outokumpu, Liperi, Heinävesi), jossa kyselyyn vastanneista lähes 30 % on ollut sateenkaarinuoria. Määrällisesti eniten sateenkaarinuoria on keskisellä alueella (Joensuu, Kontiolahti), josta saimme myös eniten vastauksia.
Joensuun Setlementin sateenkaarinuorisotyö sekä Pohjois-Karjalan Setan toiminta nousivat selvityksessä esille, ja ne tunnetaan maakunnassa nuorten keskuudessa. Samoin nuorisotyön ammattilaisten kentällä toimijat tunnetaan sateenkaarityöstään. Toimintaa on kuitenkin lähinnä vain Joensuussa ja sitä kaivataan myös laajemmalle maakuntaan. Maakunnan kunnissa asuvat nuoret ovat nostaneet itse aktiivisesti tätä teemaa ja toiveita esille, mikä kävi ilmi ammattilaisille tehdyistä haastatteluista.
Lisää kohtaamisosaamista ja tietoa kaikille
Tiedämme tutkimusten (esim. Taavetti ym. 2020) perusteella, että asuinpaikka vaikuttaa sateenkaarinuorten hyvinvointiin, esimerkiksi kokemukseen siitä, pitääkö omaa identiteettiään salailla. Pohjois-Karjala on laaja, monien pienten paikkakuntien maakunta eikä sateenkaareva nuoruus välttämättä ole täällä eläessä aina kovin helppoa. Selvityksemme aineistossa kävikin esille, ettei sateenkaarinuoria osata aina kohdata sensitiivisellä tavalla eri palveluissa.
Sateenkaarinuorten määrä maakunnassa on merkittävä ja jokainen nuori ansaitsee tulla kohdatuksi omana itsenään. Nuorten parissa toimivien ammattilaisten osaaminen ja sateenkaariteemojen laajempi ymmärtäminen sekä näin myös nuorten parempi kohtaaminen lisäävät nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sateenkaari-inklusiivisuudesta terveydenhoitajien työssä on ilmestynyt äskettäin kiinnostava tutkimus (Laiti 2024). Myös päättäjien on syytä havahtua sateenkaarevien nuorten määrään sekä heidän hyvinvointiinsa.
Se, että kyselymme vastaajista lähes neljännes oli sateenkaarinuoria, kertoo osaltaan myös tämän joukon osallistumisaktiivisuudesta. Siitä, että he halusivat tuoda äänensä esille sekä siitä, että heillä on sanottavaa omaan hyvinvointiinsa liittyen. Mutta ennen kaikkea sateenkaarinuorten osuus vastaajista oli merkittävän suuri – ja monelle aineistoa tarkastelleelle se oli myös yllättävä tieto. Nuorilta kerätyllä aineistolla voidaan osoittaa, että jokaisessa maakunnan kunnassa kasvaa sateenkaarevia nuoria ja koko Pohjois-Karjalassa vähintään 300 (todennäköisesti huomattavasti enemmän, tässä vain kyselyyn vastanneiden osuus). Näin ollen ei kukaan voi enää sanoa, että kyseessä olisi pieni marginaaliryhmä, jota meidän ei palveluissa tarvitsisi osata huomioida. Tämän määrän perusteella voidaan myös todeta, että nuorten Pohjois-Karjala on tämän vuoden pride-viikon teeman mukaisesti todellakin queer.
Lue lisää selvityksen sateenkaarevat nuoret -teemaosiosta hankkeen loppuraportista.
Selvityshankkeen perusteella pohjoiskarjalaiset nuoret voivat pääasiallisesti hyvin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten tilanne eroaa jonkin verran muista nuorista. Sateenkaarevista nuorista useampi kokee päällekkäisiä haasteita elämässä, esimerkiksi yksinäisyyden kokemus on sateenkaarinuorilla muita vastaajia hiukan yleisempää. Näistä ja muista selvityshankkeen tuloksista sateenkaarinuorten hyvinvointiin liittyen voit lukea lisää hankkeen loppuraportin teemaosiosta. Selvitysraportti on toimitettu kuntiin niin viranhaltijoille kuin päättäjillekin.
Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -hankkeen (2023) toteutti Humanistinen ammattikorkeakoulu ESR-rahoituksella yhteistyössä Siun soten & Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa.
Lähteet:
Minna, L. 2024 Towards LGBTQ+ inclusive junior high school nursing – Development of a theoretical model. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9563-9
Riikka, T., Alanko, K., Noora, H., Jukka, L., & Inka, P. (2020). Sateenkaareva nuoruus ja merkitykselliset ihmissuhteet. Teoksessa A. Lahti, K. Aarnio, A. Moring, & J. Kerppola (toim.), Perhe- ja läheissuhteet sateenkaaren alla (31–46). Gaudeamus.
Blogikuva: Oona Heikkinen