Tämä tekstu on sivul ezmäi karjalakse, sen jälgeh suomekse da sit angliekse.
Tämä blogiteksti on sivulla ensin karjalaksi, sitten suomeksi ja englanniksi.
This blog text is on this page first in Karelian, then in Finnish and English.
Kačo sežo ukonvemmelsanasto karjalakse, suomekse da angliekse.
Katso myös sateenkaarisanasto karjalaksi, suomeksi ja englanniksi.
Click here to see LGBTQIA+ vocabulary in Karelian, Finnish and English.
KARJALAKSE:
Kirjuttai ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos karjalan kielen elvytändän koordinuattorannu da on aktiivine karjalankielizen yhtehistön da ukonvemmelyhtehistön ozanottai.
Karjalakse joga päiviä, pride-nedälil sežo!
Pohjas-Karjalan pride-nedälii pruaznuijah 12.–18. oraskuudu. Pohjas-Karjala Prides on roinnuh moniluaduine da elokseniloine kogonažus, kudai nostau nägövih seksuali- da sugupuolivähembistölöih kuulujien ristikanzoin oigevuksii da starinoi kui ylehizel tazol, mugai juuri Pohjas-Karjalas. On tärgei, gu ezimerkikse seksualižuon, sugupuolen da välilöin moninažuttu opastutah tiijustamah, ga tiezitgo, gu tiemas voit paista sežo karjalan kielel?
Karjala on suomen lähäzin sugukieli, kuduadu paistah perindöllizesti Suomes da Ven’al. Se on tärgei vuitti Pohjas-Karjalan kul’tuuruperindyö, sendäh gu suomen kielen karjalasmurdehil da karjalan kielel on yhtehine kandukieli, muinaskarjala. Ližäkse Pohjas-Karjalan alovehel on aijemba paistu karjalakse, mi nägyy ezimerkikse paikannimilöis, murdehellizis sanois da sit, gu pohjaskarjalazel on toiči ylen kebjei ellendiä karjalastu paginua. Karjalan kielen azemu Pohjas-Karjalas on iellehgi luja: sih voit opastuo Päivännouzu-Suomen yliopistos, da Jovensuus da sen lähialovehil on aktiivine karjalankieline yhtehistö.
Hos karjala on äijile pohjaskarjalazile tuttavu kieli, liitetäh sih iellehgi eriluaduzii viärii nägemyksii. Toiči karjalua sanotah kuolluokse kielekse libo duumaijah, gu karjalakse paistah vaigu buabat paikku piäs, ga hyögi perindöllizis tiemois (hierun elos, perindöllizet syömizet, kaimattu Karjala). Tovelližuos karjalakse paistah kui vahnat, mugai nuoret ristikanzat, kaikenualazis tiemois. On tottu, gu karjalakse on histouriellizesti paistu paiči muudu koin da perehen kontekstois, min periä kielen sanastos on loukkuo. Pagizijat ozakse ei varata moizii loukkoloi. Karjalan kieldy elvytetäh da kehitetäh paiči muudu sanastoruavon vuoh, da uuttu sanastuo ollah kehitetty ezimerkikse Päivännouzu-Suomen yliopisto, Ylen karjalankielizet uudizet, kieliyhtehistö da karjalankielizet nuoret. Sanastoruavon tavoittehennu on ozuttua, gu karjalakse voit paista kaikis tiemois, ni yksi dielo ei jiä sanomattah.
Ukonvemmelsanastuo karjalakse
Seksualižuon da sugupuolen moninažuttu on olluh ainos, ga varmua tieduo sit, mittumii sanoi käyttäjen tiemas on aijemba karjalakse paistu, ei ole. Tiemua koskijua sanastuo ei ole tallendettu sanakirjoih, da sendäh sidä on pidänyh ruveta tarkoituksel kehittämäh. Kieli mugavuu sen käyttäjien tarbehih, da ukonvemmelsanaston luajindah viritti yksinkerdaine kieliyhtehistöspäi tulluh huaveh: olis tärgei suaja karjalan kieleh sanoi, kudualoil kuvata omua identitiettua da perehty.
Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan elvytyksen blogas on jullattu pitky pereh- da ukonvemmelsanasto karjalan kolmel piämurdehel (vienankarjala, suvikarjala da livvinkarjala). Sanaston luajindas on käytetty avukse ezimerkikse Setan verkosaital jullattuu ukonvemmelsanastuo, da sih on kerätty kui ylehisty perehvälilöi koskijua sanastuo, mugai ukonvemmelsanua. Nenga sanastoruado hyövyttäy kaikkii karjalan pagizijoi, ei vaigu ukonvemmelvähembistölöih kuulujua rahvastu.
SUOMEKSI:
Kirjoittaja työskentelee Itä-Suomen yliopistossa karjalan kielen elvyttämisen koordinaattorina ja on aktiivinen karjalankielisen yhteisön ja queer-yhteisön jäsen.
Karjalaksi joka päivä, myös pride-viikolla!
Pohjois-Karjalan pride-viikkoa vietetään 12.–18. toukokuuta. Pohjois-Karjala Pridestä on kehittynyt monipuolinen ja elämäniloinen kokonaisuus, joka nostaa esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia ja tarinoita niin yleisellä tasolla kuin juuri Pohjois-Karjalassakin. On tärkeää, että seksuaalisuuden, sukupuolisuuden ja suhteiden moninaisuutta opitaan tunnistamaan, mutta tiesitkö, että aiheesta voi puhua myös karjalaksi?
Karjala on suomen läheisin sukukieli, jota puhutaan perinteisesti Suomella ja Venäjällä. Se on tärkeä osa pohjoiskarjalaista kulttuuriperintöä, sillä suomen kielen karjalaismurteilla ja karjalan kielellä on yhteinen kantakieli, muinaiskarjala. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueella on aiemmin puhuttu karjalaa, mikä näkyy esimerkiksi paikannimissä, murteellisissa sanoissa ja siinä, että pohjoiskarjalainen ymmärtää puhuttua karjalaa varsin hyvin. Karjalan kielellä on edelleen vahva asema Pohjois-Karjalassa: sitä voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa, ja Joensuussa ja sen lähialueilla on aktiivinen karjalankielinen yhteisö.
Vaikka karjala on monille pohjoiskarjalaisille tuttu kieli, liitetään siihen edelleen erilaisia harhakäsityksiä. Toisinaan karjalaa sanotaan kuolleeksi kieleksi tai ajatellaan, että sitä käyttävät vain vanhat huivipäiset mummot ja hekin vain perinteisiä teemoja käsitelleessään (kyläelämä, perinneruuat, luovutettu Karjala). Todellisuudessa karjalaksi puhuvat niin vanhat kuin nuoretkin ihmiset, kaikista aiheista. On totta, että karjalaa on historiallisesti puhuttu ennen kaikkea kodin ja perheen konteksteissa, minkä vuoksi kielen sanastossa on aukkoja. Puhujat eivät onneksi aukkoja säikähdä. Karjalaa elvytetään ja kehitetään ennen kaikkea sanastotyön keinoin, ja uutta sanastoa ovat kehittäneet esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto, Ylen karjalankieliset uutiset, kieliyhteisö ja karjalankieliset nuoret. Sanastotyön tavoitteena on osoittaa, ettei ole sellaista aihetta, josta karjalaksi ei voisi puhua.
Sateenkaarisanasto karjalaksi
Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta on ollut aina, mutta varmaa tietoa siitä, millaisia sanoja käyttäen aiheesta on karjalaksi aiemmin puhuttu, ei ole. Teemaan liittyvää sanastoa ei ole talletettu sanakirjoihin, joten sitä on täytynyt tietoisesti kehittää. Kieli sopeutuu käyttäjiensä tarpeisiin, ja sateenkaarisanaston kehittämiseen innosti yksinkertainen kieliyhteisön jäseniltä saatu toive: olisi tärkeää saada karjalaan sanoja, joilla kuvata omaa identiteettiä ja perhettä.
Itä-Suomen yliopiston karjalan elvytyksen blogissa on julkaistu pitkä perhe- ja sateenkaarisanasto karjalan kolmella päämurteella (vienankarjala, eteläkarjala ja livvinkarjala). Sanaston laatimisessa on käytetty apuna esimerkiksi Setan verkkosivuilla julkaistua sateenkaarisanastoa, ja siihen on kerätty sekä yleistä perhesuhteita koskevaa sanastoa että sateenkaariterminologiaa. Niinpä sanastotyö hyödyttää kaikkia karjalan puhujia, ei vain sateenkaarivähemmistöihin kuuluvia.
IN ENGLISH:
The author works in the University of Eastern Finland as the coordinator of revitalization of Karelian and is an active member of the Karelian-speaking and queer communities.
Use Karelian every day – and during Pride Week!
North Karelia Pride is celebrated from May 12th to 18th. North Karelia Pride has developed into a lively and diverse event that emphasizes the rights and stories of individuals belonging to sexual and gender minorities on a general level as well as specifically within North Karelia. It is important to learn to recognize the diversity of sexuality, gender and relationships, but did you know that these themes can be discussed in the Karelian language, as well?
Karelian is the closest cognate of Finnish, and it is traditionally spoken in Finland and Russia. It is an important part of North Karelian cultural heritage, as the Karelian dialects of the Finnish and the Karelian language share a proto-language, Proto-Karelian. Moreover, Karelian used to be widely spoken in North Karelia, which can be seen in, for example, place names, dialectal words and in the fact that it is often quite easy for North Karelians to understand Karelian. Karelian still has a strong footing in North Karelia: you can study Karelian in the University of Eastern Finland, and there is an active Karelian-speaking community in and around Joensuu.
Although many North Karelians are familiar with Karelian, many misconceptions about the language remain common. Sometimes Karelian is referred to as a dead language, or it is thought that it is only used by old, scarf-wearing grandmas and only when discussing traditional topics (village living, traditional foods, the Karelian region). In reality, Karelian is used by both older and younger people and in all sorts of situations. It is true that, historically, Karelian has mostly been spoken within homes and families, which is why there are gaps in the Karelian lexicon. Luckily, the speakers are not disheartened by these gaps. Karelian is revitalized and developed through, for example, vocabulary work, and new words have been developed by the University of Eastern Finland, Yle’s news in Karelian, the language community and young people who speak Karelian, to name a few. The goal of vocabulary work is to show that there is no theme that could not be discussed in Karelian.
Queer terminology in Karelian
There has always been diversity of sexuality and gender, but there is no sure knowledge of the words previously used to discuss these themes in Karelian. Such words have not been included in dictionaries, which is why they have been consciously created. A language always adjusts to the needs of its speakers, and new queer terminology was developed because of a simple wish voiced within the language community: it would be important to have Karelian words to use to describe one’s own identity or family.
A long vocabulary list of words regarding the diversity of sexuality, gender and families has been published in the blog of revitalization of Karelian at the University of Eastern Finland. The list has been published in the three main dialects of Karelian (vienankarjala, eteläkarjala and livvinkarjala). The list was compiled by using a queer vocabulary published on the website of Seta as an example, and it features both general terms related to families as well as queer terminology. Because of this, the list helps every speaker of Karelian, not only those belonging to sexual or gender minorities.